Mama Africa


Länsiafrikkalaista tanssi- ja musiikkiperinnettä välittävä Mama Africa on perustettu Senegalissa noin 20 vuotta sitten. Siitä lähtien jokainen ulkomaille muuttanut ryhmän jäsen on uudessa kotimaassaan perustanut uuden Mama Africa -ryhmän. Tällä hetkellä ryhmän jäseniä on mm. Japanissa, Saksassa, Belgiassa, Ranskassa ja Suomessa. Suomen Mama Africa -ryhmä on perustettu v. 1997.

Senegalissa musiikki kuuluu tärkeänä osana ihmisten arkielämään sekä ihmisten elämänkaaren eri vaiheisiin, esimerkiksi häihin tai hautajaisiin. Musiikkiesitykset ovat vapaita ja ihmiset osallistuvat musiikkiesityksiin aktiivisesti taputtamalla, laulamalla ja tanssimalla. Tanssi ja rummutus muodostavat perinteessä erottamattoman kokonaisuuden. Esiintymisten tunnelma on Senegalissa välittömimmillään, koska yleisö ymmärtää laulujen tekstit sekä esitysten kulttuuriset viestit. Mama African edustama musiikkityyli on perinteinen länsiafrikkalainen musiikki vauhdikkaista rumpurytmeistä myös rauhallisempiin numeroihin. Instrumentteja ovat djembe, dundun, balafon,sabar, tama ja kora joista kullakin on oma roolinsa.

Sabar rummut ovat yksikalvoisia, tynnyrin – tai pikarin muotoisia joita soitetaan yhdellä kädellä ja toisessa kädessä pidettävällä kepillä. Sabar on yleisnimi lähinnä juuri wolofien käyttämille rummuille. Sabar on myös wolof-kansan rytmi- ja tanssiperinne, joka pitää sisällään huumorilla höystettyjä vauhdikkaita liikkeitä sekä nopeatempoisia rumpurytmejä.  Tama, jota kutsutaan myös “puhuvaksi rummuksi” on puolestaan solistinen rumpu, joka on pieni kokoinen, kaksikalvoinen ja sitä pidetään soittajan kainalossa.  Djembe on pohjasta avoin suurehko maljan tai pikarin mallinen rumpu, jota soitetaan molemmilla käsillä.  Toisinaan djembeen voidaan kiinnittää metallisia helistimiä, jotka tuovat rummun muuten varsin kirkkaaseen ääneen särinää. Djembe on todennäköisesti alunperin djola-heimon käyttämä rumpu. Djembe on ollut  myös ennen kaikkea guinealaisten ja malilaisten malinkejen rumpuna, joka on levinnyt naapurikansojen välityksellä ympäri Länsi-Afrikkaa. Bassorumpuja kutsutaan kokoavasti nimellä dundun (tai djundjun tai djung), mutta nekin voidaan jakaa pieniin, eli kenkeni, keskikokoisiin eli sangba tai sangbeni ja isoihin eli varsinainen dundun tai dundunba. Bassorummut valmistetaan tynnyreistä, joiden mopempiin päihin kiinnnitetään kalvo. Bassorumpuja soitetaan kapuloilla joko pystyasennossa (toinen kalvo maata vasten), jolloin soittaja soittaa useaa erikokoista rumpua, tai vaaka-asennossa, jolloin asetetaan useimmiten kaksi erikokoista rumpua päällekkäin ja näiden päälle vielä metallinen kello tai putki (kenken). Jos rummut ovat vaaka-asennossa, soittaja käyttää toista kättä kellon ja toista tumpujen soittamiseen.

Kora-harppu on puolestaan kielisoitin jossa on kaikukoppana suuri, nahalla päällystetty kalebassinpuolikas ja 21 kieltä on kiinnitetty pitkään kaulaan ja sitä soitetaan molemmilla käsillä kieliä näppäilemällä.